Olowianka

Ołowianka – saari, jonka Motława-joen ja Na Stępce -kanavan vedet nykyisin hukuttavat – ei ollut aina saari, kuten Wyspa Spichrzów. Siitä tuli saari vuonna 1576, kun Na Stępce -kanava kaivettiin. Ennen lyijyvarastoja, joista saari sai nimensä, täällä sijaitsivat muun muassa puusepänverstaat, veneenrakennustyöpaja, pieni korjaustelakka ja ennen kaikkea viljavarastot. Vanhimmat niistä rakennettiin jo 1400-luvun alussa. Vuonna 1454 Kazimierz Jagiellończyk lahjoitti myöhemmän saaren alueen kaupungille ja suositteli, että ”tänne rakennetaan hyvä viljavarasto viljan varastoimiseksi”. Kolmikerroksinen kuninkaallinen viljamakasiini on nykyisessä muodossaan peräisin 1600-luvun alkupuolelta, kun taas muut rakennukset on rakennettu uudelleen vasta muutama vuosikymmen sitten.

Saaren käyttötarkoitus muuttui vuosien varrella, ja erityisesti 1800-luvulla saaren infrastruktuuriin ja käyttötarkoitukseen tehtiin monia muutoksia. Kun viljamakasiinien ja lyijyvarastojen (jotka aikoinaan tuotiin vesiteitse jopa Olkuszista) taloudellinen ja kaupallinen merkitys oli vähentynyt, saarelle perustettiin soutukerhoja ja virkistysalueita. Samaan aikaan rakennettiin kunnallinen jätevedenpumppaamo, jonka 1860- ja 1870-luvuilta peräisin olevat rakennukset ja niille ominainen savupiippu ovat säilyneet tähän päivään asti.
Höyryn ja sähkön vuosisadan lopulla Ołowiankaan rakennettiin kunnallinen voimalaitos, joka muutettiin toisen maailmansodan jälkeen yhdistetyksi lämpö- ja voimalaitokseksi. Sen sulkemisen jälkeen entisen voimalaitoksen rakennukset luovutettiin Baltian filharmonialle. Nykyään ne muodostavat laajamittaisen jälleenrakentamisen jälkeen Musiikki- ja kongressikeskuksen. Läntinen laituri, jota voi ihailla Motławalta käsin, luotiin nykyisessä muodossaan vasta muutama vuosi sitten lähes kilometrin pituiseksi kävelyreitiksi.
Ołowianka-joelle pääsee kahden Stępka-kanavan ylittävän sillan tai Motławan rannat yhdistävän nostosillan kautta.